AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Laajoista tekstinosista puuttuvat viitteet

AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä (Advanced Mortar System) on suomalaisen Patria Vammas Oy:n ja ruotsalaisen Land Systems Hägglunds AB:n (ennen Alvis Hägglunds AB) rekisteröimä tavaramerkki. AMOS on perästä ladattava 120 millimetrin kranaatinheitinjärjestelmä, joka koostuu kahdesta 120 mm kranaatinheitinaseesta, jotka ovat kiinnitetty yhteiseen asekehtoon, ja johon on lisätty automatisoitu latausjärjestelmä. Puolustusvoimille koulutuskäyttöön otettavissa AMOS FIN -vaunuissa latausjärjestelmä on putken takana, mikä poistaa kaksoislatauksen vaaran. Suomalaisessa järjestelmässä neljän AMOS-ajoneuvon kahdeksan 120 millimetrin putkea korvaavat yhdeksän tavallista kranaatinheitinkomppanian 120 mm raskasta kranaatinheitintä.

Järjestelmän kuvaus

AMOS on perästä ladattava 120 mm kranaatinheitinjärjestelmä, joka koostuu kahdesta 120 mm kranaatinheitinaseesta, jotka on kiinnitetty yhteiseen asekehtoon ja johon on lisätty automatisoitu latausjärjestelmä. Puolustusvoimille koulutuskäyttöön otettavissa AMOS FIN -vaunuissa latausjärjestelmä on putken takana, mikä poistaa kaksoislatauksen vaaran.

Kranaatinheitinjärjestelmän etuna on sen asennettavuus eri alustoille (eri tst-ajoneuvot, laivat, veneet), suuri tulivoima ja nk. ryöppyammuntaominaisuus, jossa jopa 12 kranaattia voidaan ampua eri pituisille lentoradoille, jolloin ne osuvat samanaikaisesti kohteeseensa. Ryöppyammunnan vuoksi kohde ei kykene suojautumaan ensimmäisten kranaattien tultua maaliinsa. Heitinjärjestelmä kykenee myös suora-ammuntaan.

AMOS voidaan asentaa useille ajoneuvoalustoille, kuten ruotsalaiselle panssaroidulle tela-ajoneuvoille CV90, M113 tai taisteluveneeseen. Suomen puolustusvoimat käyttää ensimmäisinä lavetteina Patria AMV -miehistönkuljetusvaunuja. Vaunussa on viisihenkinen miehistö: johtaja, ajaja, ampuja, lataaja sekä apulataaja

Järjestelmästä on myös kehitetty yksiputkinen versio Nemo.

AMOS Suomessa

Suomalaisessa järjestelmässä neljän AMOS-ajoneuvon kahdeksan 120 millimetrin putkea korvaavat yhdeksän tavallista kranaatinheitinkomppanian 120 mm raskasta kranaatinheitintä. Tulenavaus voidaan suorittaa 30 sekunnissa, koska järjestelmä osaa laskea ampuma-arvot itse. Etuna on lisäksi se, että AMOS voidaan liikkuvuutensa vuoksi siirtää nopeasti uuteen asemaan ammunnan jälkeen, mikä vaikeuttaa toisen osapuolen vastatykistötoimintaa (engl. shoot-and-scoot). Tuliasemasta poistuminen onnistuu nopeimmillaan noin kymmenessä sekunnissa. Tulivoimaltaan AMOS-heitinjärjestelmä vastaa kahta perinteistä kranaatinheitinjoukkuetta, koska järjestelmä osaa itse laskea omat lentoradat kuudelle kranaatille yhdellä kertaa ja tarvittaessa suunnata putket uudelleen latausten välissä. Tulenavaus voidaan toteuttaa ryöppynä siten, että kuusi kranaattia ammutaan eri lentoradoille ja ne iskeytyvät maaliin samanaikaisesti, näin vihollinen ei ehdi suojautua ja vaikutus on tehokkaampi.

Suomen käytössä oleva järjestelmä tunnetaan nimellä AMOS-FIN. Ensimmäiset AMOS-järjestelmät luovutettiin Karjalan Prikaatin käyttöön maaliskuussa 2006. Suomessa aseen sarjatuotanto aloitettiin vuonna 2007.

AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän joukkotuotanto eli kouluttaminen varusmiehille alkoi vuoden 2013 alussa. Henkilökunta sai koulutuksen vuonna 2012. Maavoimien kaikki AMOS-yksiköt kouluttaa Karjalan prikaati.^[1]

AMOS-FIN (XA-361) tekniset tiedot

• Alusta: Patria AMV 8×8, perustuu XA-360 P1 -kuljetuspanssariajoneuvon alustaan
• Pääase: 2 × Patria 120 mm AMOS-kranaatinheitin
• Kaliiperi: 120 mm
• Putken pituus: 3 000 mm
• Suurin kantama: 10 km
• Putken korot: −3…+85°
• Ampumasektori: 360°
• Ampumatarvike: sirpalekranaatti + peräkuppi
• Ammuspaino: 14–18 kg
• Tulinopeus: 16 laukausta minuutissa
• Ammustäyttö: 48 kranaattia
• Paino: 26 t
• Suurin tienopeus: 100 km/h
• Toimintaetäisyys: 800 km
• Miehistö: 4 (johtaja, ajaja, lataaja ja ampuja)

Liikkuvan kranaatinheittimistön variaatiot maailmalla

120 millimetrin raskaita kranaatinheittimiä on siirrelty panssaroiduissa miehistönkuljetusvaunuissa muun muassa Lähi-idän konflikteissa. Esimerkiksi Israel on käyttänyt sitä telavetoisessa yhdysvaltalaisessa M113-miehistönkuljetusvaunussa Tampellan teknologiaan perustuvia 120 mm Soltam-kranaatinheittimiä. AMOS on kuitenkin ensimmäinen umpinainen vaunu kranaatinheittimelle.

Yhdysvaltalainen AAI Corporation hankki AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän tekniikan yksinoikeuslisenssin 29. maaliskuuta 2003.

Ruotsi on tilannut Patrialta ja BAE Systems Hägglundsilta kaksi AMOS-prototyyppiä. Tilaus sisältää kehitystyön, valmistuksen ja mahdolliset maa- ja meriversioiden sarjatoimitukset. Kaupan arvo on noin 55 miljoonaa euroa ja toimitukset aloitetaan mahdollisesti vuonna 2011.^[2]

Maavoimat hankkii 18 Amos-kranaatinheitinpanssariajoneuvoa tykötarpeineen ja koulutuksineen.^milloin?

Lähteet

• Arto Pulkki: AMOS-FIN rullasi ulos. Helsingin Reservin Sanomat, 2006, nro Nro 4, 16.5.2006, s. 12–13.
• Maavoimat hankkii 18 kranaatinheitinajoneuvoa (Arkistoitu – Internet Archive) HS.fi 10.12.2010

Viitteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä.

• Patria Hägglunds AMOS-sivusto
• Reunamäki, Kari: AMOS® – Advanced MOrtar System. Panssari-lehti, 2004, nro 2, s. 4. Panssarikilta. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.3.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
• AMOS-KRANAATINHEITINJÄRJESTELMÄ PUOLUSTUSVOIMILLE. (Arkistoitu – Internet Archive) 2003. Suomen Sotilas-lehden artikkeliarkisto. Viitattu 8.3.2012
• Amos-esittelyvideo^{[vanhentunut linkki]} Suomen Sotilas-lehden artikkeliarkisto. Viitattu 8.3.2012