Aerosoli

Aerosoli eli sumute on kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seos. Hiukkasten halkaisija vaihtelee 0,002 µm:stä yli sataan mikrometriin.^[1] Eloperäisestä aineesta peräisin olevia aerosoleja nimitetään bioaerosoleiksi. Esimerikiksi virukset ja bakteerit voivat levitä bioaerosoleina.^[2]

Ilmakehässä esiintyy luonnollisia aerosoleja, jotka syntyvät esimerkiksi tuli­vuoren­purkauksissa, metsäpaloissa tai tuulen nostaessa pölyä maasta. Ihmisen toiminta, kuten aineiden polttaminen tai maan kyntäminen lisäävät aerosolien määrää. Arvioidaan, että nykyisin 10–50 % koko ilmakehän aerosoleista on ihmisen toiminnan tuottamaa. Kaupungeissa ihmisperäisten aerosolien osuus on suurempi kuin maaseudulla. Merkittävimpiä päästölähteitä kaupungeissa ovat liikenteen ja energiantuotannon hiukkaspäästöt sekä katupöly.^[3]

Pilvet ovat näkyvää nesteaerosolia, jossa pisarakoko on muutamasta mikrometristä kymmeniin mikrometreihin.^[4] Pilvet ja muut nesteaerosolit heijastavat tehokkaasti auringonvaloa, minkä vuoksi nämä aerosolit jäähdyttävät ilmastoa. Tätä kutsutaan ilmaston hämärtymiseksi (engl. global dimming).^[5] Sen sijaan palamisessa syntyvä noki absorboi valoa tehokkaasti, minkä vuoksi nokihiukkaset nopeuttavat ilmastonmuutosta.^[6]

Aerosoleja ja niiden käyttäytymistä tutkii aerosolitiede, joka jaetaan yleensä tutkimus­otteesta riippuen aerosolifysiikkaan ja aerosolikemiaan.

Katso myös

• Aerosolipommi
• Ilmansaaste
• Koagulaatio
• Nukleaatio

Lähteet

• Riipinen I, Lehtipalo K, Hämeri K (toim.): Hiukkastieto (arkistoitu versio, archive.org) 2008–2012. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 7.10.2016. Viitattu 12.5.2012.

Viitteet