Amerikantylli

Amerikantylli
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Eukaryootit Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko:	Kahlaajat Charadrii
Heimo:	Kurmitsat Charadriidae
Suku:	Tyllit Charadrius
Laji:	vociferus
Kaksiosainen nimi
Charadrius vociferus Linnaeus, 1758
Alalajit
C. v. peruvianus C. v. ternominatus C. v. vociferus
Katso myös
Amerikantylli Wikispeciesissä   Amerikantylli Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Amerikantylli (Charadrius vociferus) on amerikkalainen kahlaaja. Lajin nimesi ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné vuonna 1758.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 23–26 cm, siipien kärkiväli 59–63 cm ja paino 65–90 g. Naaras on hieman kookkaampi. Muistuttaa tylliä, mutta on tätä hiukan suurempi, hoikempi, pitkäpyrstöisempi ja -nokkaisempi. Rinnan poikki kulkee 2 mustaa raitaa ja nokka on kokonaan tumma. Koivet ovat kellahtavat ja pyrstö sekä yläperä punaruskeat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Ääni on 'kill-dee', josta laji on saanut englanninkielisen nimensä Killdeer. Vanhin amerikantylli on ollut 11 vuotta 11 kuukautta vanha.

Esiintyminen

Nimialalaji vociferus (Linné 1758) pesii Pohjois-Amerikassa Kanadan eteläosista Floridaan ja Meksikoon saakka, alalaji ternominatus (Bangs ja Kennard 1920) Bahamalla ja Antilleilla, sekä alalaji peruvianus (Chapman 1920) Etelä-Amerikassa Perusta Pohjois-Chileen. Maailman populaation koko on noin 1 miljoonaa yksilöä. Sen kanta on elinvoimainen. Pohjoisimmat populaatiot ovat muuttolintuja, jotka talvehtivat USA:n itärannikolta aina Kolumbiaan ja Ecuadoriin. Muuttomatkallaan se voi harhautua Länsi-Eurooppaan mutta sitä ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö

Pesimäbiotooppeja ovat avoimet ruohikot, pellot, laitumet, golfkentät, tienreunat ja muut lyhytkortiset avomaat. Muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla erityyppisillä kosteikoilla ja rannoilla.

Lisääntyminen

Laji on yksiavioinen. Pesä on vaatimaton kuoppa sorassa. Munia on 4 ja molemmat puolisot hautovat, yhteensä 24–28 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia ja lentokykyisiä ne ovat 3–4 viikon ikäisinä. Sukukypsä 1-vuotiaana.

Ravinto

Pääasiassa hyönteiset, nilviäiset ja muut pienet selkärangattomat. Syö myös marjoja.

Lähteet

• Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
• ADW

Viitteet