Antero Svensson

Antero Johannes Svensson (30. marraskuuta 1892, Raisio – 26. huhtikuuta 1946, Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari.^[1][2]

Perhe ja koulutus

Svenssonin vanhemmat olivat Hintsan kartanon omistajat Johan Alfred Svensson ja Alma Sofia Granström. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1927 Elna Mirjam Paasikallion kanssa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1912 ja liittyi Varsinaissuomalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla vuosina 1912–1915. Sotilasoppia Svensson sai opintomatkaltaan Ranskaan Saumurin ratsuopistoon vuosina 1920–1921 ja käymällä Sotakorkeakoulun yleisen osaston vuosina 1924–1926.^[1][2]

Jääkärikausi

Svensson oli syksyllä 1915 jääkärivärvääjänä Turun seuduilla ja liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 30. marraskuuta 1915, josta hänet siirrettiin myöhemmin pataljoonan ratsuosastoon. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.^[1][2]

Suomen sisällissota

Svensson saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana luutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi Uudenmaan rakuunarykmentin 3. eskadroonaan, josta tehtävästä hänet siirrettiin 20. huhtikuuta 1918 alkaen 1. eskadroonan päälliköksi. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Länkipohjassa, Tervaniemellä, Laitikkalassa, Pälkäneellä ja Vesilahdella sekä suoritti 24. – 25. maaliskuuta 1918 välisenä aikana laajoja partioretkiä Vuolijoelta Miehoilan kautta Hauholle ja eteni joukkoineen Viialan, Kylmäkosken, Urjalan ja Tammelan kautta Hämeenlinnaan.^[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika

Svensson palveli eskadroonanpäällikkönä Uudenmaan Rakuunarykmentissä 1918-1922. Ratsuväkiprikaatissa hän oli yleisesikuntaupseerina 1922-1923 ja esikuntapäällikkönä 1923-1924. Sotakorkeakoulun suorittamisen jälkeen hän toimi yleisesikunnassa toimistopäällikkönä 1926-1927. Sotakorkeakoulussa hän opetti sotahistoriaa ja strategiaa 1927-1930. Tämän jälkeen hänet sijoitettiin Suomen sotilasasiamieheksi Varsovaan, Prahaan ja Bukarestiin 1930-1933. Yleisesikunnan tilastollisen ja ulkomaan osastojen osastopäällikkönä Svensson oli 1933-1937. Karjalan kaartin rykmenttiä hän komensi 1937-1939.

Talvi- ja jatkosota

Talvisodan syttyessä hän oli suojajoukkoihin kuuluvan 2. prikaatin komentaja. Hänet siirrettiin 2. helmikuuta 1940 12. divisioonan komentajaksi. Välirauhan aikana hän komensi Savo-Karjalan sotilaslääniä.

Jatkosodan liikekannallepanossa hän sai 17. kesäkuuta 1941 komentoonsa 7. divisioonan. Svenssonin divisioona oli osa Karjalan armeija, joka hyökkäsi Laatokan pohjoispuolella. Sortavalan valtauksesta eversti Svensson nimitettiin 16. elokuuta 1941 Mannerheim-ristin ritariksi numero 5. Toimiessaan tilapäisesti VI armeijakunnan komentajana hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 18. joulukuuta 1941. Svensson oli 7. divisioonan komentaja 1. elokuuta 1943 saakka, jolloin hän siirtyi komentamaan V armeijakuntaa sen lakkauttamiseen 5. joulukuuta 1944 saakka. Sodan jälkeen Svensson komensi Kevyttä prikaatia 1944-1946.

Antero Svenssonin sisarenpoika oli pitkäaikainen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusjärjestön (MTK) puheenjohtaja, ulkoministeri Heikki Haavisto.^[3]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 1. lokakuuta 1916 Gruppenführer 28. lokakuuta 1917 Luutnantti 11. helmikuuta 1918 Ratsumestari 16. toukokuuta 1919 Majuri 16. toukokuuta 1923 Everstiluutnantti 6. joulukuuta 1927 Eversti 6. joulukuuta 1933 Kenraalimajuri 18.12.1941 Yleisesikuntaupseerin arvonimi 29. joulukuuta 1926		Vapaudenristi 1. lk. rintatähden ja tammenlehvien kera Mannerheim-ristin 2. lk. Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jääkärimerkki Saksan 1. lk. Rautaristi Saksan 2. lk. Rautaristi Saksan Kotkan ritarikunnan 1. lk. ansioristi Saksan Punaisen Ristin mitali Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi Viron Kotkaristin ritarikunnan 1. lk. kunniamerkki Ranskan Kunnialegioonan upseerimerkki Unkarin Ansioritarikunnan 2. lk. kunniamerkki Latvian Kolmen Tähden ritarikunnan 3. lk. kunniamerkki Liettuan Gediminasin ritarikunnan 3. lk. kunniamerkki Norja Pyhän Olavin ritarikunnan komentajamerkki Puolan Polonia Restitutan ritarikunnan 3. lk. kunniamerkki Puolan Kansantasavallan ansioritarikunnan komentajamerkki Romanian Kruunuritarikunnan komentajamerkki Ruotsin Miekkaritarikunnan 2. lk. rintatähtien kera Tšekkoslovakian Valkoisen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki

Lähteet

• Hurmerinta, Ilmari (toim.): Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0.
• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet

n k m Mannerheim-ristin ritarit 1941 1. Ruben Lagus 2. Paavo Talvela 3. Erkki Raappana 4. Vilho Rättö 5. Antero Svensson 6. Oiva Tuominen 7. Juho Pössi 8. Valde Sorsa 9. Eero Kivelä 10. Olli Remes 11. Aarne Blick 12. Aaro Pajari 13. Onni Mantere 14. Emil Pasanen 15. Veikko Vehviläinen 16. Pentti Iisalo 17. Taavetti Laatikainen 18. Carl Gustaf Emil Mannerheim 19. Simo Brofeldt 20. Eino Mallila 21. Kaarlo Heiskanen 22. Einar Vihma 23. Antti Sokka 24. Tauno Savolainen 25. Valdemar Kosonen 26. Matti Varstala 27. Ahti Heino 28. Torsten Korkkinen 29. Arvo Pentti 30. Hans von Essen 31. Soini Mikkonen 32. Oiva Rönkä 33. Viljo Salminen 34. Paavo Korpi 35. Tauno Viiri 36. Aarre Voutilainen 37. Veikko Saarelainen 38. Eino Wenäläinen 39. Yrjö Tamminen 40. Albert Räsänen 41. Taavi Törmälehto 42. Viljo Laine 43. Arvid Janhunen 44. Viljo Suokas 45. Verner Viikla 1942 46. Toivo Häkkinen 47. Jouko Hynninen 48. Erik Heinrichs 49. Jorma Hämäläinen 50. Ilmari Honkanen 51. Pietari Autti 52. Martti Aho 53. Teppo Hirvi-Kunnas 54. Paavo Kahla 55. Rolf Winqvist 56. Ilmari Juutilainen 57. Jooseppi Moilanen 58. Mikko Matilainen 59. Yrjö Kilpinen 60. Valter Nordgren 61. Osmo Laakso 62. Johannes Hartikainen 63. Ahti Vuorensola 64. Jaakko Kolppanen 65. Sauli Kousa 66. Kaarle Kari 67. Reino Lukkari 68. Lauri Skyttä 69. Lauri Nissinen 70. Feeli Isosomppi 71. Aarne Ahola 72. Olavi Alakulppi 73. Caj Toffer 74. Reino Korpi 75. Aaro Seppänen 76. Kaarlo Lehtonen 77. Hugo Laukkanen 78. Johan Similä 79. Eino Penttilä 80. Eino Polón 81. Paavo Koli 82. Leo Kojo 83. Kaarlo Laitinen 84. Lauri Kokko 85. Paavo Nuotio 86. Kullervo Sippola 87. Arvo Mörö 88. Paavo Suoranta 89. Toivo Ovaska 90. Auvo Maunula 91. Yrjö Keinonen 92. Jorma Karhunen 93. Tor Lindblad 94. Toivo Korte 95. Tuomas Gerdt 96. Albert Puroma 97. Sulo Laaksonen 98. Veikko Karu 99. Antti Vorho 100. Toivo Manninen 101. Paavo Paajanen 102. Arvid Nordin 103. Claës Winell 1943 104. Jouko Arho 105. Osmo Kivilinna 106. Birger Ek 107. Niilo Korhonen 108. Toimi Ovaskainen 109. Harald Storbacka 110. Einar Schadewitz 111. Jouko Pirhonen 112. Veikko Leskinen 113. Leevi Moisander 114. Arvi Liikkanen 115. Eino Laisi 116. Hans Wind 117. Timo Puustinen 118. Heikki Nykänen 119. Onni Määttänen 120. Mikko Pöllä 121. Oiva Tuomela 122. Unto Oksala 123. Lauri Heino 124. Sakari Sandroos 125. Erkki Korpi 1944 126. Kauno Turkka 127. Eino Luukkanen 128. Auno Kuiri 129. Gustaf Magnusson 130. Ilmari Martola 131. Lennart Oesch 132. Carl-Birger Kvikant 133. Olli Aulanko 134. Kauko Tuomala 135. Eero Leppänen 136. Esko Kausti 137. Eino Kuvaja 138. Eero Seppänen 139. Gregorius Ekholm 140. Eino Kiiveri 141. Heikki Kärpänen 142. Urho Lehtovaara 143. Veikko Toivio 144. Lauri Törni 145. Ville Väisänen 146. Eino Ripatti 147. Erkki Oinonen 148. Asser Puolamäki 149. Toivo Honkaniemi 150. Martti Nurmi 151. Tauno Paronen 152. Martti Miettinen 153. Arvo Veikkanen 154. Toivo Kirppu 155. Toivo Ilomäki 156. Pentti Valkonen 157. Wolf H. Halsti 158. Kalervo Loimu 159. Aksel Airo 160. Kustaa Tapola 161. Rudolf Walden 162. Adolf Ehrnrooth 163. Alpo Marttinen 164. Arvo Ahola 165. Allan Anttila 166. Mikko Anttonen 167. Väinö Hämäläinen 168. Tauno Iisalo 169. Esa Karjalainen 170. Nils Katajainen 171. Timo Koivu 172. Eino Laihiala 173. Aulis Lehtikangas 174. Vilho Pikkarainen 175. Olli Puhakka 176. Jaakko Rytöniemi 177. Aarne Salonen 178. Valter Sipiläinen 179. Tauno Suhonen 180. Pauli Tanttu 181. Viljo Vyyryläinen 182. Lauri Äijö 183. Hjalmar Siilasvuo 1945 184. Vilho Nenonen 185. Antti Hänninen 186. Jouko Kiiskinen 187. Toivo Korhonen 188. Kaarlo Linnakko 189. Kaarlo Kajatsalo 190. Kauko Vilanti 191. Viljo Laakso

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset VIAF Kansalliset Suomi (KANTO) Puola Henkilöt Kansallisbiografia Uppslagsverket Finland Biografiasampo