Eino Räsänen

Tämä artikkeli käsittelee kuvanveistäjää. Keskustapuolueen kansanedustaja Eino Räsäsestä on eri artikkeli.

Eino Olavi Räsänen (24. syyskuuta 1902 Kuopio – 18. tammikuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hänen töitään oli ensi kertaa julkisesti esillä Helsingissä vuonna 1926.

Räsänen opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1920–1924 ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1925–1927. Hän veisti mittavan määrän patsaita, muistomerkkejä ja reliefejä eri puolille Suomea. Räsäsen tunnetuimpia töitä ovat muun muassa Suur-Savon taistelupaikalla oleva Savon nuijamiesten muistomerkki (1939) ja K. A. Tavaststjernan patsas (1960) Mikkelissä, Vonkamies-patsas Lieksassa (1958) sekä ensimmäinen Suomeen pystytetty sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistomerkki Nokialla (1945).^[1] Kauhajoen kirkossa on Räsäsen reliefi Jeesus siunaa lapsia ja Golgata-sarjan veistokset Maria ja Johannes, jotka pelastettiin Kauhajoen vanhan kirkon tuhonneesta tulipalosta vuonna 1956. Reliefi tehtiin uusittiin vuonna 1958 valmistuneeseen kirkkoon.^[2]

Räsäsen vuonna 1958 Helsingin kaupungin taidekilpailun voittanut reliefi Satama on Jätkäsaaren Huutokonttorin seinällä.

Räsäselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1960.

Kuvia julkisista teoksista

Nuijasodan 1597 muistomerkki, 1939, Mikkeli
1918 vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki, 1945, Nokia.
Sotilaan rukous, Joutsenon sankarimuistomerkki, 1949, Lappeenranta.
Elias Lönnrotin patsas, Eemil Halosen luonnoksen 1899 pohjalta, 1952, Lohja.
Mikkelin pitäjän vanhan kirkon muistomerkki, 1953, Mikkeli.
Jeesus siunaa lapsia, 1958, Kauhajoki.
Alttariveistokset Maria ja Johannes, 1958, Kauhajoki.
Satama, paljastettiin Katajanokalla 1959, siirretty Huutokonttorin seinälle Jätkäsaareen, Helsinki.
Vonkamiespatsas, 1959, Lieksa.
K. A. Tawaststjernan patsas, 1960, Mikkeli.
Leikkivä poika, 1961, Raahe.