Hannu Siren

Hannu Siren (s. 10. syyskuuta 1953 Helsinki) on suomalainen kuvanveistäjä,^[1] joka on tehnyt useita julkisen tilan taideteoksia, veistoksia ja mitaleja.^[2]

Siren opiskeli Accademia di belle arti di Firenzessä 1974–1976 sekä Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa syksyllä 1976.^[2] Hän toimi Kuvataideakatemiassa kuvanveiston lehtorina ja yliopettajana vuosina 1986–1992 sekä vararehtorina vuosina 1991–93.^[2]

Siren debytoi Hämeenlinnassa vuonna 1969. Hän on osallistunut lukuisiin ryhmä- ja yksityisnäyttelyihin Suomessa ja muissa maissa.^[2] Hän on toiminut kuraattorina muun muassa vuonna 1986 Helsingin taiteilijaseuran Helsingin Juhlaviikoille järjestämässä symposium- ja näyttelykokonaisuudessa ”Concrete, Experimental Environment” -tapahtumassa, joka tutki betonin käyttöä.^[2]

Sirenille myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2015.^[3]

Hannu Sirenin vanhemmat olivat arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren. Hannu Sirenin veli Jukka Siren on arkkitehti.^[4]

Julkisia teoksia

• Nyt (1983) on Tampereen Hervannassa, ja useita hänen teoksiaan on myös Sara Hildénin taidemuseon veistospuistossa.^[5]
• Stoa (1984) on suurikokoinen sininen veistos kulttuurikeskus Stoan aukiolla Helsingin Itäkeskuksessa. Teos voitti veistoskilpailun vuonna 1981 ja paljastettiin 1984.^[6] Stoa ikuistettiin vuonna 1987 myös postimerkkiin.^[7]
• Symboli (1984–1985) on suurikokoinen teräspallo Hakaniemen Ympyrätalon sisäänkäynnin edustalla.
• Omatunto (1990–1992) on luonnonkivistä rakennettu 30-metrinen kehä Viitasaarella Tuulensuun veistospuistossa.^[8]
• Vastuu (1992–1995) on 250 meträ pitkä kallioleikkaus Länsiväylällä Otaniemen liittymän kohdalla Espoossa.^[9]
• Kivinen vieras -veistos (1994–1995) on Kansallisoopperan piha-alueella.^[10]
• Varjoja-teos (1998) on Arabianrannassa Taiteen ja viestinnän oppilaitoksen pihassa.^[11]
• Tahto (2008) on Vuosaaren satamassa, Gatehousen viereisellä pienellä kallioisella metsäkumpareella. Teos on kuution muotoinen ja tehty mustasta gabrosta. Teoskokonaisuus käsittää kuution lisäksi myös sinne johtavat polut ja valaistuksen.^[12]
• Kranssi (2014) on teräsputkista koostettu kranssi Joensuussa Rantakadun ja Yläsatamakadun kiertoliittymässä.^[13][14]

Kuvia julkisista teoksista

• 
  Lähtö, 1979, Tampere.
• 
  Tänään, 1982, Tampere.
• 
  Varjo, 1984(2014), Kotka.
• 
  Symboli, 1985, Helsinki.
• 
  Stoa, 1984, Helsinki.
• 
  Kivinen vieras 1995, Helsinki.
• 
  Tila, 1995, Kuopio.
• 
  Vastuu, 1992–1995, Espoo.
• 
  Pari, 1997, Kemi.
• 
  Varjoja, 1998, Helsinki.
• 
  J. S. Sirénin muistomerkki, 1999, Ylihärmä.
• 
  Kehitys, 2001, Espoo.
• 
  Tahto, 2008, Helsinki.
• 
  7 (osa), 2011, Raasepori.
• 
  Kranssi, 2014, Joensuu.
• 
  Rinkeli, 2015, Joensuu.

Lähteet

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Ranska BnF data Saksa Suomi (KANTO) Yhdysvallat Henkilöt Uppslagsverket Finland Muut IdRef