Jenő Hubay
Jenő Hubay (15. syyskuuta 1858 Budapest – 12. maaliskuuta 1937 Budapest) oli unkarilainen viulisti, musiikkipedagogi ja säveltäjä.[1]
Hubay opiskeli lapsena isänsä, viulunsoiton professorin johdolla, ja piti ensikonserttinsa 11-vuotiaana. Vuosina 1871–1876 hän oli Joseph Joachimin opissa Berliinissä, josta lähti Pariisiin. Siellä hän teki vaikutuksen Henri Vieuxtempsiin, josta tuli Hubayn läheinen ystävä. Hubay seurasi Vieuxtempsia professorina Brysselin konservatoriossa vuonna 1882, mutta hän palasi Budapestiin, jossa seurasi isänsä jalanjälkiä toimimalla vuodesta 1886 professorina Budapestin konservatoriossa. Hän toimi konservatorion johdossa vuosina 1919–1934. Hänen johdollaan opiskelivat muiden muassa Franz von Vecsey, Joseph Szigeti, Emil Telmányi ja Eddy Brown.[1]
Hubay esiintyi eri puolilla Eurooppaa ja piti resitaaleja Franz Lisztin kanssa[2]. Hänen sävellystensä joukossa on oopperoita, orkesteriteoksia sekä konserttoja ja muita sävellyksiä viululle.[1] Säveltäjänä hän sai vaikutteita Vieuxtempsin tuotannosta ja Lisztin varhaisista teoksista. Hän käytti usein unkarilaisia kansanomaisia melodioita sävellyksissään.[2]
Lähteet
- ↑ a b c Jenö Hubay Britannica
- ↑ a b Jenö Hubay: Biography AllMusic
Aiheesta muualla
- IMSLP: nuotteja
| ||||||||||||||||||||||||||
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
