Kristinusko Kolumbiassa

Osa artikkelisarjaa
Kristinusko maittain
Afrikka Algeria Angola Benin Botswana Burkina Faso Burundi Djibouti Egypti Eritrea Etelä-Afrikka Etelä-Sudan Etiopia Gabon Gambia Ghana Guinea Guinea-Bissau Kamerun Kap Verde Kenia Keski-Afrikan tasavalta Komorit Kongon demokraattinen tasavalta Kongon tasavalta Lesotho Liberia Libya Madagaskar Malawi Mali Marokko Mauritania Mauritius Mosambik Namibia Niger Nigeria Norsunluurannikko Päiväntasaajan Guinea Ruanda Sambia São Tomé ja Principe Senegal Seychellit Sierra Leone Somalia Sudan Swazimaa Tansania Togo Tšad Tunisia Uganda Zimbabwe
Aasia Afganistan Azerbaidžan Bangladesh Bhutan Brunei Etelä-Korea Filippiinit Indonesia Intia Itä-Timor Japani Kambodža Kazakstan Kiina Hongkong Kirgisia Laos Malediivit Malesia Mongolia Myanmar Nepal Pakistan Pohjois-Korea Singapore Sri Lanka Tadžikistan Taiwan Thaimaa Turkmenistan Uzbekistan Vietnam
Etelä-Amerikka Argentiina Bolivia Brasilia Chile Ecuador Guyana Kolumbia Paraguay Peru Suriname Uruguay Venezuela
Eurooppa Alankomaat Albania Andorra Armenia Belgia Bosnia ja Hertsegovina Bulgaria Espanja Georgia Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kroatia Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Moldova Monaco Montenegro Pohjois-Makedonia Pohjoismaat Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska Portugali Puola Ranska Romania Saksa San Marino Serbia Slovakia Slovenia Sveitsi Tšekki Ukraina Unkari Valko-Venäjä Vatikaani Venäjä Viro Yhdistynyt kuningaskunta
Lähi-Itä Arabiemiirikunnat Bahrain Irak Iran Israel Jemen Jordania Kuwait Kypros Libanon Oman Qatar Saudi-Arabia Syyria Turkki
Pohjois-Amerikka Antigua ja Barbuda Bahama Barbados Belize Costa Rica Dominica Dominikaaninen tasavalta El Salvador Grenada Guatemala Haiti Jamaika Kanada Kuuba Meksiko Nicaragua Panama Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Saint Vincent ja Grenadiinit Trinidad ja Tobago Yhdysvallat
Oseania Australia Fidži Kiribati Marshallinsaaret Mikronesia Nauru Palau Papua Uusi-Guinea Salomonsaaret Samoa Tonga Tuvalu Uusi-Seelanti Vanuatu Itsehallintoalueet Amerikan Samoa Cookinsaaret Niue Ranskan Polynesia Uusi-Kaledonia
n k m

Tämä artikkeli kertoo kristinuskosta Kolumbiassa. Kolumbian ylivoimaisesti suurin kirkkokunta on roomalaiskatolinen kirkko, johon kuuluu yli 90 prosenttia väestöstä.^[1]

Historia

Espanja valloitti Kolumbian alueen 1500-luvulla ja maa itsenäistyi vuonna 1819. 1900-luvulla maassa on käyty useita sissisotia. Samoin huumeidentuotanto ja väkivalta on ollut maassa runsasta. Katolinen kirkko on pyrkinyt toimimaan maassa välittäjänä konfliktitilanteissa. Protestanttinen lähetystyö saapui Kolumbiaan 1800-luvulla. Helluntaiseurakunnat ja itsenäiset seurakunnat vakiinnuttivat asemansa Kolumbiassa 1900-luvulla. Arviolta noin 50 prosenttia protestanteista kuuluu helluntaiseurakuntiin.^[2]

Kirkkojenväliset järjestöt

Useat kirkot ja järjestöt ovat muodostaneet Kolumbiassa verkoston, jolla pyritään tukemaan sosiaalisen ja poliittisen väkivallan uhreja. Protestanttiset kirkot ovat aktiivisesti mukana rauhan edistämisessä ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Protestanttien piirissä maassa toimii Kolumbian evankelinen neuvosto.^[2]

Lähteet