LU-hajotelma

LU-hajotelma on matriisihajotelma, joka perustuu ideaan, että jokainen neliömatriisi voidaan esittää ylä- ja alakolmiomatriisien tulona.[1] Tällöin siis matriisi

M = L U {\displaystyle M=LU\,}

missä L {\displaystyle L} on alakolmiomatriisi ja U {\displaystyle U} yläkolmiomatriisi. Lisäksi vaaditaan, että matriisin L {\displaystyle L} diagonaalialkiot ovat ykkösiä. Alakolmiomatriisilla tarkoitetaan matriisia, jossa päädiagonaalin yläpuolella kaikki alkiot ovat nollia, ja yläkolmiomatriisilla vastaavasti matriisia, jossa päädiagonaalin alapuolella kaikki alkiot ovat nollia. Esimerkiksi 3 × 3 {\displaystyle 3\times 3} -matriisille LU-hajotelma on siis

[ a 11 a 12 a 13 a 21 a 22 a 23 a 31 a 32 a 33 ] = [ 1 0 0 l 12 1 0 l 13 l 23 1 ] [ u 11 u 12 u 13 0 u 22 u 23 0 0 u 33 ] {\displaystyle {\begin{bmatrix}a_{11}&a_{12}&a_{13}\\a_{21}&a_{22}&a_{23}\\a_{31}&a_{32}&a_{33}\\\end{bmatrix}}={\begin{bmatrix}1&0&0\\l_{12}&1&0\\l_{13}&l_{23}&1\\\end{bmatrix}}{\begin{bmatrix}u_{11}&u_{12}&u_{13}\\0&u_{22}&u_{23}\\0&0&u_{33}\\\end{bmatrix}}}

LU-hajotelma on käytännöllinen, sillä kolmiomatriisien käsittely esimerkiksi numeerisesti on yleensä paljon mielivaltaisen matriisin käsittelyä helpompaa.

Käyttö determinantin laskemiseen

LU-hajotelman avulla matriisin A {\displaystyle A\,} determinantti saadaan välittömästi, sillä se on matriisin U {\displaystyle U\,} diagonaalialkoiden tulo eli

det A = Π i = 1 n u i i {\displaystyle \det A=\Pi _{i=1}^{n}u_{ii}}

Käyttö käänteismatriisin laskemiseen

Myös käänteismatriisi saadaan laskettua LU-kehitelmästä helposti ratkaisemalla yhtälöryhmä

L U x i = e i {\displaystyle LU{\vec {x}}_{i}={\vec {e}}_{i}}

missä kukin e i {\displaystyle {\vec {e}}_{i}} on pystyrivivektori, jonka i:s alkio on ykkönen ja kaikki muut nollia ja kukin x i {\displaystyle {\vec {x}}_{i}} on muodostuvan käänteismatriisin i:s pystyrivi.

Katso myös

  • QR-hajotelma – toinen yleinen tapa muuntaa matriisi helppojen matriisien tuloksi
  • Choleskyn hajotelma – LU-hajotelman kaltainen hajotelma, joka hyödyntää lisäksi matriisin symmetrisyyttä

Lähteet

  1. Pitkäranta, Juhani: Calculus Fennicus – TKK:n 1. lukuvuoden laaja matematiikka (2000–2013), s. 687–689 (pdf) Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry. ISBN 978-952-7010-12-9 ISBN 978-952-7010-6 (pdf). Viitattu 8.7.2019.

Kirjallisuutta

  • Kivelä, Simo K.: Matriisilasku ja lineaarialgebra. Helsinki: Otatieto, 1984. ISBN 951-671-368-8.
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.