Maksim Tarasov
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Neuvostoliitto /  Yhdistynyt joukkue /  Venäjä | |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset | |||
 Kultaa | Barcelona 1992 | seiväs | |
 Pronssia | Sydney 2000 | seiväs | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa | Sevilla 1999 | seiväs | |
 Hopeaa | Göteborg 1995 | seiväs | |
| Hopeaa | Ateena 1997 | seiväs | |
| Pronssia | Tokio 1991 | seiväs | |
| Pronssia | Stuttgart 1993 | seiväs | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa | Budapest 1998 | seiväs | |
Maksim Vladimirovitš Tarasov (ven. Максим Владимирович Тарасов, s. 2. joulukuuta 1970 Jaroslavl[1], Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on venäläinen seiväshyppääjä, olympiavoittaja, maailmanmestari ja Euroopan-mestari. Hän edusti uransa aikana maajoukkuetasolla Neuvostoliittoa, Itsenäisten valtioiden yhteisön ja Georgian muodostamaa yhdistynyttä joukkuetta ja Venäjää.
Tarasov sai nuorten MM-hopeaa vuonna 1988[2] ja voitti seuraavana vuonna nuorten Euroopan-mestaruuden[1]. Ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa hän saavutti Tokion MM-kisoissa 1991 sijoituttuaan pronssille tuloksella 585.[1] Seuraavana vuonna Barcelonan olympialaisissa hän voitti kultaa tuloksella 580.[3] Stuttgartin MM-kisoissa 1993 hän oli kolmas.[1] Barcelonan MM-hallikisoissa 1995 hän sijoittui seitsemänneksi[1] ja samana vuonna Göteborgin ulkoratojen MM-kisoissa hän oli hopealla Serhi Bubkan takana[4]. Pariisin MM-hallikisoissa 1997 hän saavutti pronssia ja Ateenan ulkoratojen MM-kisoissa hopeaa.[1] Budapestin EM-kisoissa 1998 hän voitti kultaa ja oli ykkönen myös Moskovassa käydyssä GP-finaalissa sekä Johannesburgin maailmancupissa.[1] Seuraavana vuonna hän voitti kultamitalin Sevillan MM-kisoissa MM-kisaennätyksellä 602[5] ja uusi GP-finaalin voittonsa Münchenissä[1]. Uransa viimeisissä arvokilpailuissa Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000 hän sijoittui pronssille.[1]
Tarasovin ennätys on vuonna 1999 Ateenassa hypätty 605, jolla hän on ulkoratojen kaikkien aikojen maailmantilastoissa toisena Bubkan takana yhdessä Dmitri Markovin ja Renaud Lavillenien kanssa.[6]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i Maksim Tarasov Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ Athletics World Junior Championships Men: Pole Vault sports123.com. Viitattu 18.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Athletics Olympic Games 1992 at Barcelona (spa) Men: Pole Vault sports123.com. Viitattu 18.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Athletics World Championships 1995 at Göteborg (swe) Men: Pole Vault sports123.com. Viitattu 18.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Official Results - POLE VAULT - Men - Final iaaf.org. 26.8.1999. Viitattu 18.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Pole Vault All Time Outdoor iaaf.org. Viitattu 1.8.2018. (englanniksi)
Miesten seiväshypyn olympiavoittajat
| 1896: William Hoyt | 1900: Irving Baxter | 1904: Charles Dvorak | 1908: Edward Cook ja Alfred Gilbert | 1912: Harry Babcock | 1920: Frank Foss | 1924: Lee Barnes | 1928: Sabin Carr | 1932: William Miller | 1936: Earle Meadows | 1948: Guinn Smith | 1952: Bob Richards | 1956: Bob Richards | 1960: Donald Bragg | 1964: Fred Hansen | 1968: Bob Seagren | 1972: Wolfgang Nordwig | 1976: Tadeusz Ślusarski | 1980: Władysław Kozakiewicz | 1984: Pierre Quinon | 1988: Serhi Bubka | 1992: Maksim Tarasov | 1996: Jean Galfione | 2000: Nick Hysong | 2004: Timothy Mack | 2008: Steven Hooker | 2012: Renaud Lavillenie | 2016: Thiago Braz da Silva | 2020: Armand Duplantis |
Miesten seiväshypyn maailmanmestarit
| Ulkoradat: 1983: Serhi Bubka | 1987: Serhi Bubka | 1991: Serhi Bubka | 1993: Serhi Bubka | 1995: Serhi Bubka | 1997: Serhi Bubka | 1999: Maksim Tarasov | 2001: Dmitri Markov | 2003: Giuseppe Gibilisco | 2005: Rens Blom | 2007: Brad Walker | 2009: Steven Hooker | 2011: Paweł Wojciechowski | 2013: Raphael Holzdeppe | 2015: Shawnacy Barber | 2017: Sam Kendricks | 2019: Sam Kendricks | 2022: Armand Duplantis | 2023: Armand Duplantis |
| Sisäradat: 1985: Serhi Bubka | 1987: Serhi Bubka | 1989: Rodion Gataullin | 1991: Serhi Bubka | 1993: Rodion Gataullin | 1995: Serhi Bubka | 1997: Igor Potapovitš | 1999: Jean Galfione | 2001: Lawrence Johnson | 2003: Tim Lobinger | 2004: Igor Pavlov | 2006: Brad Walker | 2008: Jevgeni Lukjanenko | 2010: Steven Hooker | 2012: Renaud Lavillenie | 2014: Konstantínos Filippídis | 2016: Renaud Lavillenie | 2018: Renaud Lavillenie | 2022: Armand Duplantis |
|
