Maksimilian II (Baijeri)
 | Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Maksimilian II | |
|---|---|
 | |
| Baijerin kuningas | |
| Valtakausi | 20. maaliskuuta 1848 – 10. maaliskuuta 1864 |
| Edeltäjä | Ludvig I |
| Seuraaja | Ludvig II |
| Syntynyt | 28. marraskuuta 1811 München, Baijeri |
| Kuollut | 10. maaliskuuta 1864 (52 vuotta) München, Baijeri |
| Puoliso | Marie |
| Lapset | Ludvig Otto |
| Koko nimi | Maksimilian Joosef |
| Suku | Wittelsbach |
| Isä | Ludvig I |
| Äiti | Therese |
| Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Maksimilian II (28. marraskuuta 1811 – 10. maaliskuuta 1864) oli Baijerin kuningas vuosina 1848–1864.
Vuoden 1848 yleiseurooppalainen kapinaliike levisi myös Baijeriin ja heikensi Maksimilianin isän Ludvig I:n jo ennestään vähäistä kansansuosiota. Niinpä Ludvig I joutui maaliskuussa 1848 luopumaan kruunusta, ja Maksimilianista tuli kuningas.
Maksimilianin ulkopolitiikan tavoitteena oli aluksi liittoutuminen muiden saksalaisten pienvaltioiden kanssa, jotta saksalaisten suurvaltojen Preussin ja Itävallan valtapyrkimyksille saataisiin vastapaino. Kun tämä tavoite epäonnistui, päätti hän noudattaa Itävallalle myötämielistä politiikkaa. Sisäpolitiikassa hän teki joitakin myönnytyksiä vapaamielisille voimille sallien muun muassa lehdistönvapauden ja lisäämällä ministerien vastuuta toimistaan.
Maksimilian II muistetaan ennen kaikkea merkittävänä tieteiden tukijana. Hän keskusteli mielellään oppineiden kanssa ja kutsui Müncheniin aikansa kuuluisimpia saksalaisia tiedemiehiä. Isänsä tavoin hän oli myös suuri taiteen ystävä.
Maksimilianin avioliitosta Preussin prinsessa Marie Friederiken (1825–1889) kanssa syntyi kaksi poikaa, Ludvig ja Otto.
 | Edeltäjä: Ludvig I | Baijerin kuningas 1848–1864 | Seuraaja: Ludvig II |
| ||||||||||||||||||||||
