Muhammad Yunus

Muhammad Yunus Davosissa, Sveitsissä 25. tammikuuta 2012.

Muhammad Yunus (bengaliksi মুহাম্মদ ইউনুস, Muhammod Iunus; s. 28. kesäkuuta 1940 Chittagong, Bangladesh) on bangladeshilainen pankkiiri ja ekonomisti, joka on luonut mikroluoton käsitteen. Yunus on myös Grameen Bankin perustaja. Yunus ja Grameen Bank saivat yhdessä vuoden 2006 Nobelin rauhanpalkinnon.

Yunus on valmistunut filosofian tohtoriksi Vanderbiltin yliopistosta vuonna 1969. Sen jälkeen hän työskenteli Chittagongin yliopiston taloustieteen professorina. Grameen Bankin Yunus perusti vuonna 1976. Yunus erotettiin Grameen Bankin johdosta maaliskuussa 2011.[1]

Vuonna 1970 Yunus meni Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja seuraavana vuonna alkoi Bangladeshin itsenäisyyssota Pakistania vastaan. Yunus tuki sotaa ja alkoi kerätä rahaa sen tukemiseen. Bangladeshilaiset jotka asuivat Yhdysvalloissa perustivat Yunuksen kanssa "Vapaa Bangladesh" -komitean joka tuki bangladeshilaisia kotimaassaan. Myöhemmin he auttoivat bangladeshilaisia virkamiehiä pakenemaan Pakistanin suurlähetystöstä. Yunus oli myös mukana Bangladeshin puolustusliitossa, jonka perusti Yhdysvalloissa asuva bangladeshilainen arkkitehti tohtori Fazlur Rahman Khan.

Muhammad Yunus on saanut Nobelin lisäksi muun muassa seuraavat palkinnot: 1994 World Food Prize, 1996 Simón Bolívarin kansainvälinen palkinto, 1998 Asturian ruhtinaan palkinto, 1998 Sydneyn rauhanpalkinto, 2004 The Economist -lehden palkinto sosiaalisesta ja taloudellisesta innovaatiosta, 2006 Äiti Teresa -palkinto, Intia ja 2006 8. Soulin rauhanpalkinto.

Epäselvyydet Grameen Bankissa

Norjalainen dokumenttiohjelma kertoi Grameen Bankin epäselvyyksistä ja väitti, että pankki kiertää veroja. Yunus erotettiin keväällä 2011 Grameen-pankin johdosta. Kerrottiin, että eroa edelsi tiettävästi kuukausia kestänyt poliittinen painostus. Samalla väitettiin, että Yunusin nimityksen yhteydessä vuonna 2000 rikottiin pankin sisäisiä sääntöjä.[2] Syytökset todettiin kuitenkin myöhemmin perättömiksi.[3]

Perhe

Przystanek Woodstock 2014

Yunus oli naimisissa amerikanvenäläisen Vera Forostenkon kanssa, joka oli kielitieteilijä. Heillä on yksi lapsi Monica Yunus (s. 1979) joka on sopraano. Yunus ja Forostenko tapasivat Vanderbiltin yliopistossa, jossa Vera opiskeli venäläistä kirjallisuutta. Vera oli venäläisemigranttien tytär Trentonista. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1970 Chittagongissa, Bangladeshissä. Yunuksen ja Forostenkon avioliitto päättyi vuonna 1979 kun heille syntyi tytär Monica. Vera lähti Monican kanssa takaisin Yhdysvaltoihin sillä tämän mielestä Bangladesh ei ollut sopiva maa asua.

Myöhemmin Yunus meni naimisiin fyysikko Afrozin kanssa, joka oli tutkijana Manchesterin yliopistossa. Yunuksen nykyinen vaimo Afrozin on professori Jahangirnagarin yliopistossa. Heillä on yksi lapsi Deena Afroz Yunus (s. 1986).

Lähteet

  • About Muhammad Yunus (Arkistoitu – Internet Archive)
  • http://www.thedailystar.net/2005/12/06/d512061401100.htm Daily Star Monica Yunus

Viitteet

  1. http://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-12619580
  2. Helsingin Sanomat 2.3.2011. cit. STT–AFP–Reuters. Rauhannobelisti sai lähtöpassit perustamastaan pankista. [1] viitattu 3.3.2011.
  3. Bangladesh puhdisti mikrolainanobelistin maineen Yle.fi viitattu 25.4.2011

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muhammad Yunus.
  • Rauhan palkinnon lehdistötiedote
1901–1925

1901: DunantPassy 1902: DucommunGobat 1903: Cremer 1904: Kansainvälisen oikeuden instituutti 1905: Suttner 1906: Roosevelt 1907: MonetaRenault 1908: ArnoldsonBajer 1909: BeernaertPaul Balluet d’Estournelles de Constant 1910: Kansainvälinen Rauhantoimisto 1911: AsserFried 1912: Root 1913: La Fontaine 1917: Punainen Risti 1919: Wilson 1920: Bourgeois 1921: BrantingLange 1922: Nansen 1925: ChamberlainDawes

1926–1950

1926: BriandStresemann 1927: BuissonQuidde 1929: Kellogg 1930: Söderblom 1931: AddamsButler 1933: Angell 1934: Henderson 1935: Ossietzky 1936: Lamas 1937: Cecil 1938: Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto 1944: Punainen Risti 1945: Hull 1946: BalchMott 1947: Kveekarit 1949: Boyd Orr

1951–1975

1950: Bunche 1951: Jouhaux 1952: Schweitzer 1953: Marshall 1954: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö 1957: Pearson 1958: Pire 1959: Noel‑Baker 1960: Lutuli 1961: Hammarskjöld 1962: Pauling 1963: Punainen Risti 1964: King 1965: Unicef 1968: Cassin 1969: Kansainvälinen työjärjestö 1970: Borlaug 1971: Brandt 1973: Kissinger 1974: MacBrideSatō 1975: Saharov

1976–2000

1976: B. WilliamsCorrigan 1977: Amnesty International 1978: SadatBegin 1979: Äiti Teresa 1980: Esquivel 1981: YK:n pakolaisapujärjestö 1982: MyrdalGarcía Robles 1983: Wałęsa 1984: Tutu 1985: Lääkärit ydinsotaa vastaan 1986: Wiesel 1987: Arias 1988: YK:n Rauhanturvaajat 1989: Dalai Lama 1990: Gorbatšov 1991: Suu Kyi 1992: Menchú 1993: Mandelade Klerk 1994: ArafatPeresRabin 1995: Pugwash-liikeRotblat 1996: BeloRamos Horta 1997: Kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL)J. Williams 1998: HumeTrimble 1999: Lääkärit ilman rajoja 2000: Kim

2001–

2001: YKAnnan 2002: Carter 2003: Ebadi 2004: Maathai 2005: IAEAElBaradei 2006: Yunus, Grameen Bank 2007: GoreIPCC 2008: Ahtisaari 2009: Obama 2010: Liu 2011: GboweeJohnson SirleafKarman 2012: EU 2013: Kemiallisten aseiden kieltojärjestö 2014: SatyarthiYousafzai 2015: Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti 2016: Juan Manuel Santos 2017: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons 2018: MuradMukwege 2019: Abiy 2020: Maailman ruokaohjelma 2021: RessaMuratov 2022: Bjaljatski, Memorial, Center for Civil Liberties 2023: Mohammadi

Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Norja
  • Chile
  • Espanja
  • Ranska
  • BnF data
  • Katalonia
  • Saksa
  • Italia
  • Israel
  • Belgia
  • Yhdysvallat
  • Ruotsi
  • Latvia
  • Japani
  • Tšekki
  • Kreikka
  • Korea
  • Kroatia
  • Alankomaat
  • Puola
  • Portugali
Tieteilijät
  • CiNii
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
Muut
  • IdRef
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.