NHL-kausi 1971–1972 oli National Hockey Leaguen historian 55. kausi. Sen aikana 14 NHL-joukkuetta pelasi kukin 78 runkosarjaottelua.[1] Stanley Cupin voitti Boston Bruins, joka kukisti finaalisarjassa New York Rangersin otteluvoitoin 4–2.[2] Kyseessä oli Bruinsin viides Stanley Cup -mestaruus. Seuraavan kerran seura vei mestaruuden kaudella 2010–2011.[3]
Kaudella 1971–1972 runkosarjan maali- ja pistepörssin voitti Boston Bruinsin keskushyökkääjä Phil Esposito.[4] Hän teki pelaamissaan 76 ottelussa 133 tehopistettä, joista 66 oli maaleja ja 67 syöttöpisteitä. Pistepörssin kakkoseksi sijoittui Espositon tavoin Bruinsia edustanut puolustaja Bobby Orr, joka sai Hart Memorial Trophyn sekä Norris-palkinnon.[6][7] Lisäksi Orr voitti plus/miinus-tilaston.[4] Lester B. Pearson Award myönnettiin puolestaan New York Rangersin Jean Ratellelle.[8] Kauden aikana Chicago Black Hawksin Bobby Hull teki uransa 600. runkosarjamaalin 25. maaliskuuta 1972 pelatussa ottelussa Boston Bruinsia vastaan.[9]
Vezina Trophyn saivat Chicago Black Hawksia edustaneet maalivahdit Tony Esposito ja Gary Smith.[10] Runkosarjan tavoin pudotuspelien pistepörssin ykkönen oli Phil Esposito, joka keräsi 15 ottelussa yhteensä 24 tehopistettä, joista 9 oli maaleja ja 15 syöttöpisteitä. Pudotuspelien arvokkaimmalle pelaajalle myönnettävä Conn Smythe Trophy annettiin Bobby Orrille.[12] Myös hän keräsi pudotuspeleissä 24 tehopistettä, mutta Orr teki neljä maalia vähemmän kuin Esposito.
Montreal Canadiensin maalivahti Ken Dryden sai kauden parhaalle tulokkaalle annettavan Calder Memorial Trophyn,[13] vaikka hän oli jo edellisen kauden päätteeksi voittanut sekä Stanley Cupin että Conn Smythe -palkinnon.[14] Kaudella 1970–1971 Dryden oli kuitenkin pelannut ainoastaan kuusi runkosarjaottelua, joten häntä ei vielä tuolloin kelpuutettu Calder-ehdokkaaksi.[15][16] Ennen Canadiensiin siirtymistään Dryden oli pelannut Kanadan jääkiekkomaajoukkueessa.[16]
Runkosarja
Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, V = voitot, H = häviöt, T = tasapelit, Pist. = pisteet, + = tehdyt maalit, − = päästetyt maalit. Pudotuspeleihin päässeet joukkueet on lihavoitu.
[1][4]
Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit
Pudotuspelit
[2]
Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit
NHL-palkinnot
Prince of Wales Trophy: | Boston Bruins[17] |
Clarence S. Campbell Bowl: | Chicago Black Hawks[18] |
Art Ross Trophy: | Phil Esposito, Boston Bruins[19] |
Bill Masterton Memorial Trophy: | Bobby Clarke, Philadelphia Flyers[20] |
Calder Memorial Trophy: | Ken Dryden, Montreal Canadiens[13] |
Conn Smythe Trophy: | Bobby Orr, Boston Bruins[12] |
Hart Memorial Trophy: | Bobby Orr, Boston Bruins[6][21] |
James Norris Memorial Trophy: | Bobby Orr, Boston Bruins[7] |
Lady Byng Memorial Trophy: | Jean Ratelle, New York Rangers[22] |
Lester B. Pearson Award: | Jean Ratelle, New York Rangers[8] |
Vezina Trophy: | Tony Esposito ja Gary Smith, Chicago Black Hawks[10] |
Lester Patrick Trophy: | Clarence S. Campbell, John Kelly, James D. Norris ja Ralph Cooney Weiland[23] |
Tähdistökentälliset
Ykköstähtikenttä | Pelipaikka | Kakkostähtikenttä |
Tony Esposito, Chicago Black Hawks | maalivahti | Ken Dryden, Montreal Canadiens |
Bobby Orr, Boston Bruins | puolustaja | Pat Stapleton, Chicago Black Hawks |
Brad Park, New York Rangers | puolustaja | Bill White, Chicago Black Hawks |
Phil Esposito, Boston Bruins | keskushyökkääjä | Jean Ratelle, New York Rangers |
Bobby Hull, Chicago Black Hawks | vasen laitahyökkääjä | Vic Hadfield, New York Rangers |
Rod Gilbert, New York Rangers | oikea laitahyökkääjä | Yvan Cournoyer, Montreal Canadiens |
[4]
Lähteet
- ↑ a b 1971–1972 Standings NHL.com. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b 1971–72 NHL Playoff Results HockeyDB.com. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Fitzpatrick, Jamie: Most Stanley Cup Wins by Team About.com. 13.6.2012. The New York Times Company. Arkistoitu 24.4.2013. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d 1971–72 NHL Season Summary Hockey-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Fitzpatrick, Jamie: NHL Most Valuable Player: List of Hart Trophy Winners About.com. 2012. The New York Times Company. Arkistoitu 11.5.2013. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b James Norris Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Ted Lindsay Award (formerly Lester B. Pearson Award) NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Chicago Blackhawk Dates to Remember (pdf) (March 25, 1972) Blackhawks.nhl.com. Chicago Blackhawks. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Vezina Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Conn Smythe Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Calder Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Itkonen, Janne: ”Rask on kuin NHL:n maalivahtilegenda” MTV3.fi. 18.4.2010. MTV3 Internet. Viitattu 21.7.2012.
- ↑ Ken Dryden Sportshall.ca. Canada’s Sports Hall of Fame. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Lee, Phillip: The Dryden file ESPN.com. 19.11.2003. ESPN Internet Ventures. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Prince of Wales Trophy NHL.com. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Clarence S. Campbell Bowl NHL.com. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Art Ross Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Bill Masterton Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Hart Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Lady Byng Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Lester Patrick Trophy NHL.com. NHL. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
|
---|
| 1910-luku | |
---|
| 1920-luku | |
---|
| 1930-luku | |
---|
| 1940-luku | |
---|
| 1950-luku | |
---|
| 1960-luku | |
---|
| 1970-luku | |
---|
| 1980-luku | |
---|
| 1990-luku | |
---|
| 2000-luku | |
---|
| 2010-luku | |
---|
| 2020-luku | |
---|
|