Nokkasiili

Nokkasiili
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka:	Munivat nisäkkäät Prototheria
Lahko:	Nokkaeläimet Monotremata
Heimo:	Nokkasiilit Tachyglossidae
Suku:	Tachyglossus Illiger, 1811
Laji:	aculeatus
Kaksiosainen nimi
Tachyglossus aculeatus (Shaw, 1792)
Nokkasiilin levinneisyys
Katso myös
Nokkasiili Wikispeciesissä   Nokkasiili Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Nokkasiili (Tachyglossus aculeatus) on nokkasiilien heimoon kuuluva nokkaeläin. Se on Tachyglossus-suvun ainoa laji.

Levinneisyys

Nokkasiiliä tavataan ainoastaan Australiassa, Tasmaniassa ja Uudessa-Guineassa, missä laji on elänyt lähes muuttumattomana jo kymmeniä miljoonia vuosia.

Ulkonäkö ja elintavat

Nokkasiili muistuttaa ulkonäöltään suurta siiliä, vaikka ei olekaan näille sukua. Sillä ei ole lainkaan korvalehtiä, mutta silti erinomainen kuulo. Eläimeltä puuttuvat myös hampaat kokonaan, mutta se ei niitä tarvitsekaan, sillä sen ravinto koostuu pääasiassa pienistä termiiteistä ja muurahaisista, joita se pyydystää pitkällä ja tahmealla kielellään. Sillä on jaloissaan voimakkaat kynnet, joilla sen on helppo avata lujakin termiittikeko.

Uhattuna nokkasiili suojautuu samoin kuin siilikin, eli kiertyy piikikkääksi palloksi.

Lisääntyminen

Lisääntymisaikana naaraalle kehittyy erityinen pussi, johon se asettaa yhden 1,2 senttiä pitkän munan. Poikanen kuoriutuu kymmenen päivän kuluttua ja saa ensimmäisen ravintonsa emon tuottamasta maidosta, joka tihkuu sen ihon läpi maitorauhasista. Toisin kuin useimmilla muilla nisäkkäillä, nokkasiilillä ei ole lainkaan nisiä.

Nokkasiili voi tarhaoloissa elää jopa lähes 50-vuotiaaksi.^[2]

Ravinto

Nokkasiilin ravintoa ovat pääasiassa termiitit ja muurahaiset.

Lähteet