Phyllanthaceae

Laipikkakasvit
Amblapuu (Phyllanthus emblica)
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Streptophyta
Kaari:	Versokasvit Embryophyta
Alakaari:	Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka:	Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko:	Rosanae
Lahko:	Malpighiales
Heimo:	Phyllanthaceae Martinov
Synonyymit
Antidesmataceae Loudon Aporosaceae Planch. Bischofiaceae Airy Shaw Hymenocardiaceae Airy Shaw Porantheraceae Hurus. Scepaceae Lindl. Stilaginaceae C.Agardh Uapacaceae Airy Shaw
Katso myös
Phyllanthaceae Wikispeciesissä Phyllanthaceae Commonsissa
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Laipikkakasvit (Phyllanthaceae)^[1] on suurehko trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa. Heimoon kuuluvia suomeksi nimettyjä kasveja ovat muun muassa vaharokkio (Andrachne telephioides), hiutalepensas (Breynia disticha), laipikat (Phyllanthus) ja musukit (Uapaca).^[2]

Ulkonäkö ja koko

Laipikkakasvit käsittää pääasiassa ainavihantia puita ja pensaita, harvoin kausivihantia tai ruohoja. Kaarna on hienoksi murenevaa. Kasveissa on eräitä alkaloideja, triterpeenejä ja tanniineja. Lehdet ovat ehytlaitaisia, korvakkeellisia, sulkasuonisia ja usein kahdessa rivissä. Joskus kasvit ovat kaksikotisia. Kukat ovat pieniä. Kukassa on 2–12 usein tyvestään yhtynyttä verholehteä, 3–9 terälehteä (harvoin teriö puuttuu tai on pieni) ja tavallisesti hetiön ulkopuolella sijaitseva, eri tavoin liuskoittunut mesiäinen. Hedekukassa on 2–35 hedettä ja toisinaan emiön jäänne. Emikukassa joutoheteet ovat harvinaisia ja sikiäin on yhden tai 2–15 yhteenkasvaneen emilehden muodostama. Vartalot ovat tavallisesti kaksihaaraisia, luotit uurteisia. Hedelmä on liiteluomainen ja räjähdysmäisesti avautuva kota tai lohkohedelmä ja sisältää suuria siemeniä, joissa on tavallisesti runsas endospermi.^[3]

Levinneisyys

Heimo kasvaa kaikkialla tropiikissa, erityisesti kuitenkin Malaijien saaristossa; eräät lajit kasvavat lauhkeassa vyöhykkeessä, muun muassa Etelä-Euroopassa.^[3]

Luokittelu

Laipikkakasvien läheisin sukulainen on solmuoksakasvien (Picrodendraceae) heimo. Näiden kahden heimon muodostamaa kehityslinjaa luonnehtivat muun muassa pienikukkaisuus, tietyt siemenaiheen ominaisuudet ja hedelmä, jonka ulkokerros irtaantuu usein puutuneesta sisäkerroksesta ja karisee liuskoina; hedelmän keskipylväs on pysyvä. Kehityslinjan ikä saattaa olla noin 94 miljoonaa vuotta eli se on syntynyt jo liitukaudella, ja laipikkakasvit lienee noin 81 miljoonaa vuotta vanha.^[3]

Laipikkakasvit koostuu 59 suvusta ja 2330 lajista. Alaheimoja on kaksi:^[3]

1. Phyllanthoideae Beilschmied. Alaheimo käsittää 38 sukua ja 1680 lajia, joista suurin osa (1270 lajia) on laipikoita (Phyllanthus). Suvussa Cleistanthus on 140 ja suvussa Bridelia 50 lajia. Alaheimo on levinnyt tropiikkiin ja joillekin lämpimille alueille. Pystyissä varsissa on kierteisesti surkastuneita lehtiä, vaakatasoisissa lehdet ovat kahdessa rivissä. Kasvit ovat yksi- tai kaksikotisia, ja yksineuvoiset kukat sijaitsevat ryhmissä. Heteet ovat erillisiä tai yhtyneitä, ja sikiäin muodostuu 2–15 yhteenkasvaneesta emilehdestä. Hedelmä on tavallisesti kotamainen, harvoin avautumaton.^[3]

2. Antidesmatoideae Hurusawa. Sukuja on 21, lajeja 451 tropiikissa ja subtropiikissa. Lehtiasento on kierteinen, ja ruodin kärjessä on turvonnut pulvinus. Kasvit ovat tavallisesti kaksikotisia, harvoin yksikotisia, ja kukinnoissa on lapakko. Kukat ovat usein teriöttömiä, ja sikiäin koostuu yhdestä tai 2–5 yhteenkasvaneesta emistä. Hedelmä on usein avautumaton. Runsaslajisimmat suvut ovat Antidesma (150 lajia), Aporosa (90 lajia), musukit (Uapaca, 60 lajia) ja Baccaurea (50 lajia).^[3]

Suvut

Actephila
Aerisilvaea
Amanoa
Andrachne – rokkiot
Antidesma
Aporosa
Ashtonia
Astrocasia
Baccaurea
Bischofia – pallerosateet
Blotia
Breynia – hiutalepensaat
Bridelia – ketjumarjat
Celianella
Chascotheca
Chonocentrum
Cicca
Cleistanthus
Croizatia
Didymocistus
Discocarpus
Flueggea – kuulamot
Glochidion – miinajankukat
Gonatogyne
Heywoodia
Hyeronyma
Hymenocardia
Jablonskia
Keayodendron
Lachnostylis
Leptonema
Leptopus
Maesobotrya
Margaritaria – aarrekodat
Meborea
Meineckia – mesikiekot
Oreoporanthera
Pentabrachion
Petalodiscus
Phyllanoa
Phyllanthus – laipikat
Poranthera
Protomegabaria
Pseudolachnostylis
Reverchonia
Richeria
Richeriella
Sauropus
Savia
Securinega
Spondianthus
Thecacoris
Uapaca – musukit
Wielandia
Zimmermannia
Zimmermanniopsis

^[4]

Kuvia

Actephila collinsiae
Amanoa congesta
Vaharokkio (Andrachne telephioides)
Antidesma acidum
Aporosa cardiosperma
Baccaurea brevipes
Jaavanpallerosade (Bischofia javanica)
Hiutalepensas (Breynia disticha)
Bridelia exaltata -lajin kaarnaa
Cleistanthus collinus
Flueggea leucopyrus
Glochidion ellipticum
Hieronyma macrocarpa
Leptopus chinensis
Kobolttiaarrekota (Margaritaria discoidea)
Meineckia longipes
Poranthera microphylla
Richeria grandis
Sauropus albiflorus
Securinega durissima
Uapaca bojeri -musukkilaji

Lähteet

Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Viitteet

↑ Pellonpää, Ilkka: Rosidit Evoluutiota ja systematiikkaa. 18.1.2019. Viitattu 16.9.2021.
↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Phyllanthaceae finto.fi. Viitattu 21.11.2017.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since.] mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
↑ List of genera in Phyllanthaceae mobot.org. Viitattu 21.11.2017.