Seminaarinmäki
Näytä koordinaatit OSM-kartalla |
---|
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa |
Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.[1] Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].
Kasvitieteellinen puutarha
Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle laadittiin 1880-luvulla. Tuolloin mäelle syntynyt puisto edusti maisemapuutarhaa, ja sille olivat ominaisia kumpuileva maasto, kaarevat käytävät, polut, sillat ja huvimajat. Seminaarin puutarhaopetus pääsi käyntiin 1890-luvulla. Esimerkiksi suuri hedelmätarha palveli omenanviljelyn leviämistä kansan pariin.
Seminaarinmäen rakennukset
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
Rakennus | Arkkitehti | Rakennusvuosi | Kuva | Koordinaatit |
---|---|---|---|---|
Aallon kirjasto | Alvar Aalto | 1955 | 62.236671°N, 25.732605°E | |
AaltoAlvari | Alvar Aalto | 1955[3] | 62.23625155°N, 25.72848855°E[3] | |
Athenaeum | Arto Sipinen | 1976 | 62.237667°N, 25.734222°E | |
E-rakennus | 1989 | 62.237398°N, 25.731303°E | ||
Educa | Konstantin Kiseleff Ludvig Isak Lindqvist | 1881 | 62.238265°N, 25.73516°E | |
Fennicum | Konstantin Kiseleff Ludvig Isak Lindqvist | 1883 | 62.236902°N, 25.732473°E | |
Historica | Konstantin Kiseleff | 1881 | 62.237936°N, 25.734721°E | |
Jyväskylän yliopiston päärakennus | Alvar Aalto | 1954[3] | 62.23630575°N, 25.73244908°E[3] | |
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola | Alvar Aalto | 1954 | 62.235094°N, 25.730228°E | |
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu | Alvar Aalto | 1954 | 62.237129°N, 25.731315°E | |
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola | Alvar Aalto | 1954[3] | 62.23770546°N, 25.73144754°E[3] | |
Liikuntatieteen laitosrakennus | Alvar Aalto | 1971 | 62.234612°N, 25.728696°E | |
Lozzi | Alvar Aalto | 1954 | 62.235527°N, 25.730804°E | |
Lyhty | Alvar Aalto | 1954 | 62.235744°N, 25.731379°E | |
Lähde | Arto Sipinen | 1974 | 62.237727°N, 25.736167°E | |
Musica | Arto Sipinen | 1976 | 62.238358°N, 25.734453°E | |
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki) | Ilmari Lahdelma Rainer Mahlamäki | 2002 | 62.237266°N, 25.728878°E | |
Opinkivi | Ilmari Lahdelma | 2003 | 62.234633°N, 25.730608°E | |
Oppio | Konstantin Kiseleff Helge Rancken | 1882 | 62.237238°N, 25.734722°E | |
Parviaisen talo | Wäinö Gustaf Palmqvist | 1908 | 62.236781°N, 25.736273°E | |
Pitkäkatu 1 A | Kerttu Tamminen | 1929 | 62.235471°N, 25.726847°E | |
Pitkäkatu 1 B | Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg | 1903 | 62.23495°N, 25.726438°E | |
Pitkäkatu 1 C | Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg | 1903 | 62.234492°N, 25.725771°E | |
Pitkäkatu 1 C1 | Olavi Kivimaa | 1952 | 62.234213°N, 25.725518°E | |
Puutarhurin talo | Konstantin Kiseleff | 1882[3] | 62.23730042°N, 25.73396537°E[3] | |
Ryhtilä | Theodor Granstedt | 1895[3] | 62.23746579°N, 25.7323391°E[3] | |
Seminaarinmäen viljamakasiini | Wivi Lönn | 1851 | 62.237155°N, 25.73677°E | |
Seminarium | Konstantin Kiseleff | 1883 | 62.237105°N, 25.733183°E | |
T-rakennus | Arto Sipinen | 1974 | 62.237613°N, 25.735219°E | |
Taavettilan riihi | 62.23575684°N, 25.73379908°E[3] | |||
Työtupa | Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg | 1902 | 62.235283°N, 25.72639°E | |
Urheiluhalli U1 | Alvar Aalto | 1953 | 62.23654°N, 25.72957°E | |
Urheiluhalli U2 | Alvar Aalto | 1955 | 62.235844°N, 25.728855°E | |
Villa Rana | Yrjö Blomstedt | 1905 | 62.236626°N, 25.735001°E | |
Ylioppilastalo Ilokivi | Alvar Aalto | 1964 | 62.235°N, 25.731111°E |
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seminaarinmäki Wikimedia Commonsissa