Tau (alkeishiukkanen)

Tämä artikkeli käsittelee alkeishiukkasta. Katso täsmennyssivu taun muista merkityksistä.
Tau
Symboli τ, τ
Rakenne Alkeishiukkanen
Perhe Fermioni
Ryhmä Leptoni
Vuorovaikutus Painovoima
Sähkömagneettinen
Heikko vuorovaikutus[1]
Antihiukkanen Antitau τ+
Massa 1776,84 ± 0,17 MeV/c2
Elinaika 290,6 ± 1,0 × 10−15 s
Sähkövaraus −1 e[1]
Spin ½[1]
Infobox OK

Tau (τ) on leptoneihin kuuluva alkeishiukkanen. Muiden leptoneiden tavoin taun spin-luku on 1/2, sähköinen varaus -1 e eikä se reagoi vahvaan vuorovaikutukseen. Tau on leptoneista raskain, sen massa on noin 17-kertainen myonin massaan nähden. Lisäksi tau on epästabiili.

Tau havaittiin epäsuorasti ensimmäisen kerran vuosina 1974–1977 SLAC:ssa SPEAR-kiihdyttimellä Martin Lewis Perlin työryhmän suorittamissa elektroni-positroni-hiukkastörmäytyksissä, joissa havaittiin ja pystyttiin erottelemaan leptonit, hadronit ja fotonit. [2] [3] Tuolloin törmäytyskokeissa huomattiin, että osa hiukkasista jäi havaitsematta. Tämä päätelmä tehtiin energian ja liikemäärän säilymislakien avulla, ja tehtiin oletus, että havaitsemattomat hiukkaset olivat tau ja antitau. Martin Lewis Perl sai taun löytämisestä vuonna 1995 Nobelin palkinnon.[4]

Taun hajoamismoodit

Tau voi hajota joko kevyemmiksi leptoneiksi reaktioissa τ e + ν ¯ e + ν τ {\displaystyle \scriptstyle \tau ^{-}\rightarrow e^{-}+{\overline {\nu }}_{e}+\nu _{\tau }} , τ μ + ν ¯ μ + ν τ {\displaystyle \scriptstyle \tau ^{-}\rightarrow \mu ^{-}+{\overline {\nu }}_{\mu }+\nu _{\tau }} tai muuttua kevyiksi hadroneiksi ja taun neutriinoksi.

Lähteet

  • Schumm, Brian A.: Syvällä asioiden sydämessä: Hiukkasfysiikan kauneus. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. The Johns Hopkins University Press, 2004. ISBN 952-5202-91-7.

Viitteet

  1. a b c Schumm 2004, s. 135
  2. Experimental Facilities : The SPEAR Storage Ring (html) .slac.stanford.edu. (englanniksi)
  3. Sundaresan, M. K.: ”1”, Handbook of Particle Physics. CRC Press, 2001. ISBN 0-8493-0215-3. (englanniksi)
  4. Martin Perl and the Tau Lepton osti.gov. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Particle Data Group
Alkeishiukkaset
Hiukkasfysiikan standardimallin mukaan alkeishiukkasia ovat kvarkit, leptonit ja bosonit
Hiukkasfysiikan standardimallin mukaan alkeishiukkasia ovat kvarkit, leptonit ja bosonit
Fermionit
Kvarkit

- ylöskvarkki (u)
- ylös-antikvarkki (u)
- alaskvarkki (d)
- alas-antikvarkki (d)
- lumokvarkki (c)
- lumo-antikvarkki (c)
- outokvarkki (s)
- outo-antikvarkki (s)
- huippukvarkki (t)
- huippu-antikvarkki (t)
- pohjakvarkki (b)
- pohja-antikvarkki (b)

Leptonit

e · e+ · μ · μ+ · τ · τ+ · ve  · ve · vμ  · vμ · vτ  · vτ

Bosonit
Mittabosonit

γ · g · W± · Z

Skalaaribosonit

H0

Hypoteettiset
Superpartnerit

Aksiino · Chargiino · Fotiino · Gluiino · Gravitiino · Higgsiino · Neutraliino · Sfermionit

Muut

A0 · Dilatoni · G · m · Majoroni · Takyoni · W'  · Z' · X · Y · Steriili neutriino · Preoni

Yhdistelmähiukkaset
Hadronit
Baryonit

N (p · n) Δ · Λ · Σ · Ξ · Ω

Mesonit

π · ρ · η · η′ · φ · ω · J/ψ · ϒ · θ · K · B · D · T

Muut

Atomi · Atomiydin · Dikvarkki · Eksoottinen atomi (Positronium · Myonium · Tauonium) · Molekyyli · Pentakvarkki · Tetrakvarkki

Hiukkaslöytöjen aikajana
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.