Tavelånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet
Tavelån heti sivujoen Fällforsånin alapuolella Uumajan pohjoispuolella.

Tavelånin vesistö (ruots. Tavelåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 27) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Tavelånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 410 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2]

Pääuoma

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Tavelån, joka alkaa Tavelsjönistä. Joen kokonaispituus on 50 kilometriä ja se laskee Itämereen hieman yli 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[1][3][a]

Vesistön valuma-alue

Vesistö sijaitsee suuren Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) pääuoman Uumajanjoen joensuun pohjoispuolella ja Uumajanjoen vesistöllä on siten yhteinen vedenjakaja sen lounaispuolella. Koillispuolella se rajautuu pohjoisessa Sävarånin vesistöön (tunnus 26) ja alempana alajuoksulla mereen laskevien ojien ja purojen pieniin valuma-alueisiin.[2][4]

Valuma-alueen piirteitä

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (44,9 %), turve (11,9 %), kalliomaa (8,7 %), hiekka ja sora (13,3 %), multamaa (8,6 %), savimaa (6,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,2 %), joiden lisäksi on vielä 4,5 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (78,2 %), soita ja kosteikkoja (3,5 %), viljelymaita (8,6 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,6 %) sekä joutomaita (3,9 %). Näiden lisäksi on 4,1 % vesistöjä.[5]

Virtaamia

Tavelånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012)

SMHI on julkaissut tilastossaan Tavelånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,67 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 28,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,9 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 4,3 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 38 m³/s [3]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 30 m³/s on mitattu toukokuussa 1988 ja pienin 0,3 m³/s viimeksi vuonna 2003. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[1]

Vesivoima

Vesistössä on yksi vesivoimalaitos Kvarnfors, joka on varsin pieni voimala.[6]

Lähteet

Huomautuksia

  1. ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Tavelån.

Viitteet

  1. ↑ a b c Tavelån (SE709103-172517) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
  3. ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1167–1168, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
  4. ↑ Tavelånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  5. ↑ a b Tavelånin vesistö (Excel-lomake nro 24055), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
  6. ↑ Kuhlins, Leif: Tavelån, vattenkraft.info, viitattu 28.12.2020 (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Tavelån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.