Turcat-Méry

Turcat-Méry

Valmistustiedot
Merkin kotimaa	Marseille, Ranska
Valmistaja	Turcat-Méry & Cie
Valmistusvuodet	1899 – 1929
Infobox OK

Turcat-Méry oli ranskalainen, vuosina 1899 – 1929 valmistettu automerkki. Yhtiön tunnuksena oli La voiture des connaisseurs, suomeksi Asiantuntijoiden ajoneuvo.

Historia

Turcat-Méry -autojen valmistus sai alkunsa, kun marseillelainen Alphonse Méry osti vuonna 1895 sekä Panhard- & Levassor että Peugeot -ajoneuvot. Hänen nuorempi veljensä Simon Méry ja lankonsa Léon Turcat, molemmat insinöörejä, käyttivät näitä ajoneuvoja omien suunnitelmiensa mukaisten autojen perustana. Heidän tekemiinsä parannuksiin kuului omaa suunnittelua ollut 2,6-litrainen, sähköisellä sytytyksellä varustettu nelisylinterinen moottori, jossa oli jäähdyttimet molemmissa päissä, viisi vaihdetta eteenpäin ja kaksi taakse.

Vuonna 1899 Léon Turcat ja Simon Méry perustivat ajoneuvojen valmistusta varten Société des Ateliers de Constructions d'Automobiles Turcat, Méry et Cie -nimisen yhtiön.^[1] Yhtiö teki yhteistyötä elsassilaisen De Dietrichin teollisuussuvun edustajan, paroni Adrien de Turckheimin perustaman autotehtaan kanssa, joka valmisti De Dietrich -autoja Turcat-Méryn lisenssillä vuosina 1902 – 1905. Side De Dietrichiä seuranneen Lorraine-Dietrich -merkin kanssa pysyi vahvana aina I maailmansodan puhkeamiseen, vuonna 1914, saakka.^[2]^[3]

Ensimmäinen maailmansota lopetti yhtiön hyvässä vedossa olleen liiketoiminnan. Kuten monet yritykset, tehdas lopetti normaalin tuotantonsa ja siirtyi sotatarviketuotantoon. I maailmansodan päätyttyä yhtiö oli samassa tilanteessa kuin muut entiset ajoneuvovalmistajat. Sotatuotannon jäljiltä yhtiön palkkalistoilla oli paljon työvoimaa, uusien automallien kehitystä ei ollut tehty vuosiin, tuotantolinjojen ajantasaistaminen vaati runsaasti pääomaa ja inflaation takia autojen myynti oli alamaissa.^[4]

Vuonna 1920 yhtiö oli jälleen siinä tilassa, että se pystyi esittelemään uuden mallin. Tämä oli kuitenkin vaatinut suuria velanottoja ja herrat Turcat ja Méry olivat lisäksi sijoittaneet yhtiöön kaiken henkilökohtaisen omaisuutensa. Vuonna 1921 suurimmat velkojat ottivat yhtiön haltuunsa ja siitä tuli nimeltään Automobiles Turcat-Méry SA. Yhtiön perustajista ja aiemmista johtajista Léon Turcat'sta ja Simon Méry'sta tulee yhtiön palkkalistoilla olevia alempia johtajia ja pääomistajana ollut marseillelainen pankki nimittää yhtiön johtoon Louis Mouren -nimisen henkilön.

Mouren muokkasi yhtiön toimintaa mm. siirtymällä omasta suunnittelusta ja tuotannosta ulkopuolisten valmistajien moottoreiden käyttöön, mutta yhtiötä ei saatu voitolliseksi ja se lopetti ajoneuvojen valmistuksen vuonna 1928. Yhtiö jatkoi varaosien, huoltopalveluiden ja varastoon jääneiden tuotteiden kauppaa vuoteen 1933 saakka.^[5]

Tuotanto

Vuonna 1899 valmistui yhtiön ensimmäinen auto, iskutilavuudeltaan 2600 cm³:n nelisylinterisellä moottorilla varustettu malli. Vuoden 1901 nelisylinterinen 16/20 HP -tuotantomalli, jossa käytettiin saksalaisen keksijän Robert Boschin sytytyslaitteistoa, kykeni saavuttamaan 80 km/h:n nopeuden. Vuonna 1907 markkinoille tuotiin ensimmäinen kuusisylinterinen, 10 200 cm³:n iskutilavuudella ollut malli. Ennen I maailmansotaa yhtiö toi markkinoille useita erikokoisia, nelisylinterisiä malleja, joiden iskutilavuutena oli 2600-, 3307, 4100-, 4700- tai 6300 cm³.^[6]

Vuoden 1918 jälkeen siirryttiin pienempien moottoreiden tuotantoon. Ensimmäisenä esiteltiin ennen sotaa suunniteltu ajoneuvomalli, joka oli varustettu 2977 cm³:n nelisylinterisellä, L-kantisella sivuventtiilimoottorilla. Vuonna 1923 tarjontaa täydennettiin huippumodernilla 2848 cm³:n nelisylinterisellä OHC-kansiventtiilimoottorilla varustetulla mallilla. Tätä seurasi samankaltainen, iskutilavuudeltaan 2388 cm³ ollut versio.

Louis Mourenin noustua yhtiön johtoon vuonna 1926, Turcat-Méry siirtyi käyttämään muiden valmistajien moottoreita. Valittavissa oli CIME:n 1200 cm³- ja S.C.A.P.:n 1614 cm³:n iskutilavuudella olleet nelisylinteriset moottorit. Vuonna 1927 valikoimaa täydennettiin CIME:n 1215 cm³:n kuusisylinterisellä sivuventtiilimoottorilla ja S.C.A.P.:n 2340 cm³:n OHV-rivikahdeksikolla varustetuilla malleilla.^[7]

Eräs ajoneuvojen valmistuksen historian erikoisuuksista oli kolmeakselinen malli, jossa etu- ja taka-akseli olivat ohjaavat ja keskimmäinen oli vetävä. Eräs tämän omintakeisen auton hankkineista oli Egyptin kediivi. Kenties kaikkein loisteliain ja erikoisin versio valmistettiin vuonna 1908 paroni Hermann von Eckardsteinin ^[8] tilauksesta. Tilaamallaan Turcat-Mérylla hän halusi lyödä laudalta kreivi Boni de Castellanen Panhard Pullman Limousine de Voyage -auton. Turcat-Méryn kolmeakselisen alustan päälle valmistettiin "postivaunu"-tyyppinen kori, jonka kalusteet toimitti lontoolainen Maple & Company ^[9]. Vaunun peräosassa oli täydellisesti varustettu keittiö, jossa chef pystyi loihtimaan gourmet-aterioita myös auton ollessa liikkeellä.^[10]

Lentokoneet

Turcat-Méry toimitti moottorit insinöörien Antoine Odier ja Raoul Vendôme perustamalle yhtiölle, joka valmisti Odier-Vendôme -kaksitasokoneita. Lentokoneita valmistettiin oheisen kuvan tekstin mukaan myös nimellä Turcat-Méry-Rougier.^[11]

Autourheilu

Toukokuussa 1903 pariisilainen kilpa-ajaja Henri Rougier osallistui 45 hevosvoimaisella Turcat-Mérylla Pariisi-Madrid -autokilpailuun. Tämä dramaattiset piirteet saanut kilpailu keskeytettiin ja tulokset julistettiin sen mukaisesti, missä järjestyksessä kilpailijat saavuttivat Bordeaux'n kaupungin. Rougier oli raskaimman painoluokan yhdeksäs ja yleiskilpailun yhdestoista.

Rougier osallistui 45 HP Turcat-Mérylla Saksassa 17. kesäkuuta 1904 ajettuun Gordon Bennett Cup -kilpailuun. Keisari Wilhelm II oli määrännyt kisan lähtöpaikaksi Taunus-vuoristossa sijaitsevan Homburgin (Bad Homburg vor der Höhe) kaupungin. Rougier käytti 564 kilometriä pitkän kilpailun suorittamiseen 6 tuntia, 46 minuuttia ja 31 sekuntia, sijoittuen kolmanneksi.^[12]

Vuoden 1911 tammikuussa 23 autoa 11:stä eri pisteestä ympäri Eurooppaa lähti kohden Monacoa. Rougier kuului yhdeksän Pariisista 1020 km:n matkalle lähteneen auton joukkoon. Ensimmäisen Monte Carlo -rallin voittajaksi julistettiin 25 HP Turcat-Mérylla ajanut Henri Rougier.

Vuonna 1921 Rougier saavutti Turcat-Mérylla 2. sijan Korsikalla ajetussa Circuit de Corse -kilpailussa, ennen kolmea muuta Turcat-Méry -kilpa-autoa.

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turcat-Méry.

Lähteet

↑ Turcat-mery.com - Histoire, Le départ
↑ Turcat-mery.com - Histoire, La Lorraine
↑ Turcat-mery.com - Histoire, Le salon de l'auto
↑ Turcat-mery.com - Histoire, La guerre de 1914
↑ Turcat-mery.com - Histoire, La fin
↑ Grace's Guide - 1913-1917 Motor, Marine and Aircraft Red Book
↑ GTÜ Oldtimerservice - Turcat-Méry (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Lafayette.org.uk - Baron Hermann von Eckardstein (1864-1933)
↑ Grace's Guide - Maple and Co
↑ Unique Cars and Parts - Turcat-Méry
↑ Patrimoine.gadz.org - Antoine Odier - Aix 1901, Un inventeur au service de l'aéronautique
↑ Pistonheads.com - The early years of endurance racing