Virånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet

Virånin vesistö (ruots. Viråns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 73) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Virånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 588 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Pääuoma

Vesistön pääuomana on sen alajuoksulla nimikkojoki Virån, joka on 10 kilometriä pitkä. Nimikkojoki muodostuu, kun kaksi jokea yhtyy yhdeksi alajuoksun uomaksi. Joki laskee Itämereen noin 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]

Vesistön valuma-alue

Virånin vesistö jää kahden suuremman vesistön Motalanvirran vesistön (tunnus 67) ja Emånin vesistön (tunnus 74) väliseen taskuun, missä sillä on pitkä yhteinen vedenjakaja pohjoispuolella sijaitsevaan yhtä suureen Marströmmenin vesistön (tunnus 72) kanssa. Virånin joensuun ympäristössä on mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on saman kokoinen kuin Virånin vesistöllä.[1]

Valuma-alueen piirteitä

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (26,3 %), turve (4,0 %), kalliomaa (54,5 %), hiekka ja sora (0,6 %), multamaa (3,1 %), savimaa (4,3 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,8 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (81,4 %), soita ja kosteikkoja (1,0 %), viljelymaita (7,7 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,4 %) sekä joutomaita (3,1 %). Näiden lisäksi on 6,4 % vesistöjä.[5]

Virtaamia

Virånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012)

SMHI on julkaissut tilastossaan Virånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,42 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 19,8 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,58 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 3,6 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 15 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 24,9 m³/s on mitattu toukokuussa 1985 ja pienin 0,2 m³/s syyskuussa 1989. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulvan huippu ajoittuisi huhtikuulle.[3]

Lähteet

Huomautuksia

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Virån.

Viitteet

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
  2. Virånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 4.1.2021. (ruotsiksi)
  3. a b Virån (SE635694-154255) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 4.1.2021. (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3746–3753, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Virånin vesistö (Excel-lomake nro 2161), Vattenwebb, SMHI, viitattu 4.1.2021 (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Virån
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.