Selluloosa

Selluloosa (C₆H₁₀O₅)_n on pitkäketjuinen, β-D-glukoosimolekyyleistä koostuva polysakkaridi, joka on rakenneaineena useimpien kasvien soluseinissä. Eräät bakteerilajit muodostavat selluloosasta suojan muodostaessaan biofilmin. ^[1] Selluloosa on maapallon yleisin orgaaninen polymeeri.^[2]

Selluloosan eristi ja sen kaavan määritti ensimmäisen kerran 1838 ranskalainen kemisti Anselme Payen. Selluloosa ei juuri liukene tavallisimpiin liuottimiin. Selluloosalla ei myöskään ole sulamispistettä, mutta se hajoaa yli 300 °C:n lämpötiloissa. Puuaines sisältää 30–50-prosenttista selluloosaa. Puuvillan kuidut ovat lähes puhdasta selluloosaa. Sellulaasi on selluloosaa hajottava entsyymi. Tunnetuin selluloosan hajottajasieni on Hypocrea reesei.

Kasviksissa oleva selluloosa ei imeydy ihmisen ruoan­sulatuksessa, mutta se kuuluu ravintokuituihin, joilla on terveydellisesti edullisia vaikutuksia. Kasvinsyöjäeläimet, kuten märehtijät, pystyvät hajottamaan selluloosaa mikro-organismien avulla.

Selluloosa erotetaan puuaineksesta keittämällä ja kemikaalien avulla (sooda-, sulfiitti- ja sulfaattimenetelmät). Tällaisesta teknisesti valmistetusta, pääosin selluloosaa sisältävästä massasta käytetään myös nimitystä sellu ja sitä käytetään varsinkin paperiteollisuuden raaka-aineena. Selluloosaa käytetään myös ruudin valmistukseen nitroselluloosana.

Nanoselluloosa

Nanoselluloosalla nähdään olevan perinteiseen puusta eristettyyn lignoselluloosaan verrattuna uusia sovelluksia biotekniikassa. Nanoselluloosaa voidaan käyttää esimerkiksi kantaja-aineena biomateriaaleissa, keinotekoisena ihona palovammojen hoidossa, biohajoavana materiaalina kertakäyttötuotteissa ja suurta lujuutta omaavana materiaalina erilaisissa teollisuuden sovelluksissa.

Katso myös

• Etyyliselluloosa, E-koodi E 462
• Hemiselluloosa
• Hydroksietyyliselluloosa
• Hydroksipropyylimetyyliselluloosa, E-koodi E 464
• Hydroksipropyyliselluloosa, E-koodi E 463
• Karboksimetyyliselluloosa (CMC), E-koodi E 466
• Ligniini
• Metyylietyyliselluloosa, E-koodi E 465
• Metyyliselluloosa, E-koodi E 461
• Mikrokiteinen selluloosa, E-koodi E 460
• Sellofaani
• Sellu
• Selluloidi
• Selluloosa-asetaatti
• Sellutehdas
• Tärkkelys (α-D-glukoosiyksiköistä koostuva polymeeri)

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Selluloosa.

• Selluloosan rakenne ja ominaisuudet (pdf)
• Pekka Turkki: Selluloosa ja selluloosajohdannaiset elintarvikkeissa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli 2018 (pdf)
• Lauri Durchman : Selluloosaa maissinkorsista, Suomen Kuvalehti, 10.11.1928, nro 46, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot